Minä syrjin.
Polkupyöräilijöitä ikään, kokoon ja ihonväriin katsomatta.
Jalankulkijoita vielä enemmän. Paitsi tietenkään itseäni...
Ajelen käytännössä joka päivä pyörällä kaupungin läpi johonkin suuntaan, ja joka ainoa kerta aiheuttaa minussa patoutuneita agressioita:
- Jos kävelet neljän hengen seurueessa keskellä pyörätietä, minulla on oikeus soittaa kelloa ilman että tarvitsee palkokasvia vetäistä hengityselimiin. Herneytyisit vielä enemmän jos ajaisin päälle.
- On ihan mukava että ajat sillä pyörälläsi pyöräväylällä. Vastaantullessasi en kuitenkaan voi tietää mistä Englannista olet kotoisin, mutta informaatioksesi kerron, että Ranskassa on oikeanpuoleinen liikenne! Koskee myös pyöräilijöitä.
- On ikävää että kärsit kroonisesta niska- ja silmätulehduksesta, mutta jalankulkijuus ei oikeuta lopettamaan liikenteen seuraamista. On oikeasti kohtuullisen kettumaista kun kesken kävelyn teet u-käännöksen suoraan pyörän eteen tai leikit muuten vain nykytanssijaa. Toivottavasti et harrasta samaa ratissa olessasi.
- Kuusivuotiasta potkulautailijaa ei ole pakko ulkoiluttaa kaupungin vilkkaimmalla pyörätiellä kello puoli kahdeksan aamulla. Se saattaa oikeasti olla vaarallista, etenkin lapsukaiselle. Minä en omista kristallipalloa voidakseni ennakoida lasten kaikki aikomukset.
- Jos kävelet sujuvasti päin punaisia valoja, tööttäävälle autoilijalle on ihan turha syytää kirosanalitaniaa. Hän on oikeassa, sinä tällä kertaa väärässä.
- Ja extrana: dissaan myös syvästi sitä ihmistä, joka keksi, että puhelimeen voi laittaa mp3-soittimen kaiuttimella. Joka hiivatin kerta kun minä kuljen tramilla, samaan joukkoon mahtuu joku perssilmätön pentu (anteeksi kielenkäyttöni), jonka on pakko päästä jakamaan viimeiset hittinsä muiden matkustajien kanssa. Joku kerta sanon pahasti ja kahdella kielellä.
Suomeksi kiroaminen tehoaa aina.
Lopuksi tilanteeseen sopiva Voutchin piirros:
Psykologisi tässä hei! Luin juuri äsken blogiasi, ja viestini on seuraava:
Meidän pitää tavata mahdollisimman pian. Toistan, mahdollisimman pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti