On asia, joka jaksaa minua hämmästyttää aina uudelleen vielä muutaman täällä asutun vuodenkin jälkeen. Nimittäin ranskalaisten englannintaidottomuus. Tai ehkä ennemminkin tämän maan koulujen englanninopetuksen taso(ttomuus).
Itsehän en ole koskaan ollut peruskoulussa tahi lukiossa täällä seuraamassa englannintunteja, mutta silti tuntuu melko karmealta. Minä en todellakaan ole mikään lahjakkuus englannissa, kaukana siitä, mutta kykenen itseäni sillä kielellä ymmärrettävästi ilmaisemaan. Samaa ei ole voinut sanoa esimerkiksi suurimmasta osasta viime vuosien luokkakavereitani. Siinä joukossa minä, joka sain Suomessa tasaista kasia lukion englanninkursseista, olen jatkuvasti ollut luokan paras. Ja turhautunein.
Tämänviikkoisen englannintunnin helmiin kuuluu muunmuassa tajuta se, ettei osa luokkakavereistani ole varmaan koskaan kuullutkaan genetiivistä. "Madame, mitä toi heittomerkki tuossa ässän edessä/ perässä tarkoittaa..?"
Tai sitten ne lähes eksistentiaaliset välähdykset: "Ai toi THE on niinku määräinen artikkeli."
That's right, my dear.
Ja kysehän on aikuisista ihmisistä, joilla on kaikilla takanaan lukio ja vähintään pari vuotta amk-tason opintoja...
Sitten minua katsotaan suu auki kun erehdyn aikani kuluksi lukemaan englanninkielistä kirjaa. "Miten sinä ymmärrät tuosta mitään?" Mitä siihen voi sanoa? Englanti on minulle vieras kieli siinä missä ranskakin, eikä kukaan ihmettele kuinka osaan lukea ranskankielisiä kirjoja... Toinen jatkuva ärsytyksen aihe on se, kun minua käytetään sanakirjana englannintunneilla. Jos minulla on tarvetta kääntää lukemaani tekstiä päässäni jollekin kielelle, käännän suomeksi. Sylkäise siitä sitten ranskankielinen sana hetkessä ulos.
Paikallisten aksentista englantia puhuessa ei välillä ota sammakkokaan selvää. Suomalaisten mikahäkkinen on oikeinkin selkeää siinä rinnalla.
Jossain on menty, ja mennään pahasti pieleen koulujen englanninopetuksessa, sillä minä en jaksa uskoa, että ranskalaiset olisivat keskimäärin selkeästi suomalaisia tyhmempiä. Vai pitäisikö siinä sivussa syyttää dubattua televisiota ja elokuvia joita ei mennä katsomaan jos "pitää lukea". Eihän siinä ehdi elokuvaa seuraamaan, kun aika kuluu tekstejä lukiessa.
Niin.
Minä onneksi sain L.:n käännytettyä jo ennen suhteiluamme. Ilmoitin tyynesti, että minähän en elokuvaa ranskaksi katso jos toinenkin vaihtoehto on olemassa. Nykyään seuraa englanninkielisiä leffoja mukisematta. Ha, jotain hyötyä minustakin :-) 
1 vuosi sitten
Ei täälläkään pahemmin englantia puhuta. Myönnän kyllä, että itse olen ainakin puolet enlannistani telkkarista oppinut, joten se lienee yksi syy.
VastaaPoistaTuristialueilla kyllä puhuvat. Ilmeisesti jotkut firmat ovat ihan antaneet ohjeeksi työntekijöille, että englantia on puhuttava, vaikka asiakas puhuisi mitä. Välillä on todella sitkeästi saanut espanjaa puhua, ennen kuin tyyppi on tajunnut lopettaa englanniksi puhumisen. Ei siinä muuten mitään, mutta joskus on vain helpompi ymmärtää heidän espanjaansa kuin englantia, vaikka englanti mulla vielä vahvempi kieli onkin.
Niin noh, Pariisissa varmasti saakin palvelua englanniksi, mutta täällä melkein rajalla se ei ole mitenkään itsestäänselvyys.
VastaaPoistaOn ne kyllä. Olin tänään jopa onnellinen siitä, että oli harjoituskoe, enkä joutunut kuuntelemaan sitä niiiiiin vaikean kuuloista, jokatorstaista mongerrusta... Oikeesti, kun se kuulostaa siltä, kun tyypillä olisi samanaikaisesti ärrävika, ässävika, *lisp* ja hikka. Ja äänenmurros. Anteeksi. Mutta kun siitä tuskin saa selvää..! Ja tämäkin tyttö on peräti ihan Sorbonnesta ja Lontoon-suurlähetystössä työskentelyn kautta kouluumme pamahtanut! :O
VastaaPoistaMerkillisintä on, että nämä arabiankieliset, joilla olisi kaikki äänteet omassa kielessään valmiina, oppivat hekin vähän englantinsa ranskalaisittain.
VastaaPoistaTelkkari on varmasti yksi syy kielitaidottomuuteen, ainakin omat lapseni oppivat englannin vasta Suomen telkusta. Ranskan tv ei paljon vaihtoehtoja anna.
Täytyy kyllä tunnustaa, että tykkäsin Kaurismäen elokuvista enemmän ranskankielisinä. :)
EB,
VastaaPoistaHeh, aksentti ansaitsisi oman kirjoituksensa :D
Sirokko,
onneksi oppivat kuitenkin (lapsesi). Kyllä se kannattaa kummasti pystyä kommunikoimaan yleismaailmallisella kielellä.
Toisaalta, sanotaanhan sitä, että arabia on nykyään maailman kolmanneksi (tai jotain) puhuituin kieli :)
Ranskassahan on harjoitettu aika vahvasti kielipolitiikkaa... Kyllä se siellä taustalla vaikuttaa asenteisiin ja käytäntöön...
VastaaPoistaToki, asenteisiin etenkin.
VastaaPoistaKäytännön kannalta ongelma on vähän sama kaikissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Telkkarista ei kuule englantia, opettajien taso on kehno, koulutulokset mitä sattuu. (Muissakin aineissa kuin kielissä).
Dubbaaminenhan aloitettiin aikanaan siitä syystä, että lukutaidottomia oli paljon, ja kielialueet tarpeeksi suuria, joten maksaminen dubbauksesta onnistuu (sehän on paljon kalliimpaa kuin tekstittäminen). Ja sitten on valmiina noidankehä: halutaan helpottaa ihmisten elämää, ja samalla "estetään" oppiminen.
Muistelisin jostain kuulleeni, että suomalainen nuori lukee television tekstejä noin kirjan verran kuukaudessa. Eli tekstitys siis tukisi paitsi vieraiden kielten, myös äidinkielen hallintaa ja lukemistottumuksia. (Ranskassahan ei lukuhaluttoman tarvitse lukea oikeastaan mitään)
Moni vaihtari on vastannut tulleensa Suomeen, koska täällä, (tai siis siellä)oppii englannin. Ei sitä ennen vaihtareitten kanssa hengailua oikein ymmärtänyt, että suomalaiset oikeesti osaa englantia melkoisen hyvin.
VastaaPoistaTosin ehkä täällä voisi opetuksessa keskittyä vähän enenmmän sellaiseen keskusteluvarmuuteen eikä niinkään vain oikeakielisyyteen, vaikka sekin on tärkeää, ettei käy kuin ranskalaisille.
Mulla oli Glasgow'ssa yksi ranskalainen ja pari espanjalaista kamppista joiden englanti oli melkeen huonompaa kun mun espanja (jota en puhu yhtaan). Niiden kanssa ei voinut puhua kun ihan tosi perusjutuista (ja niistakin todella huonosti), ja silti ne kavi paikallisilla tunneilla ja kirjotti esseita englanniksi! En kasita miten ne paasi lapi mistaan kurssista, enka sita miten niiden kielitaito ei yhtaan kohentunut sen vuoden aikana.
VastaaPoistaEnglanninopetuksesta:
VastaaPoistaTyttäreni on italialaisessa koulussa, jossa englannin opetus aloitetaan jo 7 vuotiaille. Kuullostaa hienolta, eikö vain? Ongelmana on vaan se, että englanninopettajan kielitaito on huonompi kuin suomalaisen yläkoululaisen... tämä oli minulle melkoinen järkytys.
Italiassa jotkut osaavat englantia todella hyvin (näitä on vähän), ja loput eivät sitten ymmärrä tai eivät halua ymmärtää sanaakaan.
Siinä saa sitten äiti tahi isä toimia tukiopettajana...
VastaaPoistaEmmi,
Minusta on melkein hassua, että Ranskaan tullaan oppimaan Ranskaa, Italiaan italiaa, Saksaan saksaa.. ja Suomeen englantia. Ei ihme jos luulevat, että se on meillä virallinen kieli.
Saria,
Näkyy tuota toisaalta toiseenkin suuntaan: tunnen ihmisiä jotka eivät Ranskassa vietetyn vuoden jälkeen puhuneet sen kummempaa ranskaa kuin tullessaan. Että kai se asenne jotain vaikuttaa. Ja sitten jos viettää aikansa samankielisten seurassa...