maanantaina, toukokuuta 05, 2008

Rahavirtoja

Viime aikoina olen ollut vallan positiivinen, aurinkoinen, grillannut ja bongannut lintuja.

Saisinko nyt sitten sanoa, että on asioita jotka eivät vaan toimi?

Eli: Puhutaan rahasta.

Ei niinkään sen jatkuvasta puutteesta, vaikka se tosielämää onkin, mutta yksinkertaisesti siitä, miten vaikeaa tässä maassa on siirtää rahaa suunnasta toiseen.
Haluatteko esimerkkejä? Ai ette varsinaisesti... Saatte kuitenkin kun kerran jo aloititte lukemaan.

Palkka.

Suomessa:
Palkka on joidenkin lakien mukaisesti tilillä palkkapäivänä pankin aukeamisaikaan, tahi raha kädessä.

Ranskassa:
Palkka maksetaan palkkapäivänä. Parhaassa tapauksessa kyseisenä päivänä tehdään tilisiirto, joka sitten pankkien välisistä sopimuksista ja tielle osuvista pyhäpäivistä riippuen päätyy työntekijän tilille kahta - neljää päivää myöhemmin.

Huonommassa tapauksessa palkka maksetaan shekillä. Jos shekin saa käteensä perjantaina, on helposti maanantai ennen kuin ehtii sen viemään pankkiin ja siitä sitten kestää vielä kolmesta päivästä viikkoon ennenkuin rahasumma tilille tupsahtaa. Ei parane olla tiukkapipoista vuokranantajaa...


Laskujen maksaminen:

Suomessa:
Teknisesti edistyneemmät yksilöt klikkaavat itsensä intterweppiin, ainakin jos eivät ole Sampo-pankin asiakkaita. Naputellaan vastaanottajan tilinro, viitenumero ja pikku viesti. Hyväksytään ja avot.
Teknisesti eivät-vielä-niin-edistyneet tekevät saman asian laskunmaksuautomaatilla.

Ranska:
Laskunmaksumetodeja on kaksi. Joko voit maksaa laskusi shekillä (nii-in, pistetään se kirjekuoreen ja lähetetään) tai sitten suoraveloituksella. Esim. puhelinliittymää on melkein mahdoton saada, jos ei ole antaa tiliä jolta se kuukausittain veloitetaan...
Aina välillä tulee tilanteita, joissa shekillä maksaminen on se ainoa mahdollinen muoto.. ja mitenkäs maksat jos ei ole shekkivihkoa.

Muutamat palvelut on pakko maksaa (etenkin posti- tai nettitilatessa) etukäteen visakortilla.

Tilisiirto... mikä se on?


Nettipankit:

Suomessa:
Kirjaudut nettipankkiin, konsultoit tilisi saldoa, maksat laskusi, teet lainahakemuksen.. kirjaudut samoilla tunnuksilla myös Kelan asiointipalveluun. Niin, teet euromääräisen ulkomaan tilisiirron parilla klikkauksella, suunnilleen samaan hintaan kuin suomalaisenkin.

Ranskassa:
Nettipankista näkee tilin saldon... noin kolmen päivän viiveellä.
Nettipankissa voi tehdä tilisiirtoja... jos on ensin lisännyt siirron vastaanottajan luetteloon, jossa se pitää aktivoida tekstarilla tulevalla koodilla. Jos et omista matkapuhelinta, odottelet, että aktivointikoodi tulee postissa.
Mistäs muuta... ainiin, siinähän se olikin.

Ulkomaan tilisiirron voit tehdä käymällä oman pankkisi konttorissa, jossa täytät lappusen, joka faksataan omalle pankkineidillesi (jos siis olet jossain eri konttorissa kuin missä tilisi on), joka käsittelee sen faksin ja tekee tilisiirron jossain vaiheessa. En edes uskalla arvata kuinka paljon tästä ilosta veloitetaan.

Todettakoon, että varsinkin nettipankkia koskeva osuus on omia kokemuksiani. Olen kuullut huhun, jonka mukaan jollakin pankilla olisi mahdollisuus tehdä ulkomaanmaksukäskyjä netissä.
Mutta se voi olla vain huhukin.

Mutta sain sentään (luotottoman) Visa-kortin.

Edit:, klo 20:00.
Jaanpas vielä teidän kanssanne episodin tilinavausneuvotteluista eräässä nimeltä mainitsemattomassa pankissa, joka päätöikseen hoitaa kirjeiden kuljetusta.

- Niin, mehän emme voi myöntää teille tätä Visa-korttia*, sillä teillä ei ole palkkaa jonka voisitte kotiuttaa** meille. Mutta minä ehdottaisin tätä Visa electron korttia. Se on kätevä... plaa plaa plaa, hyvä, jne... plaa plaa plaa. Siinä on 300 euron viikkokäyttöraja.

-MMITÄ? 300 euroa viikossa? Voisiko sitä...

- Ei.

- ...käyttörajaa nostaa?

- EI.

Noh, tästä tulevasta palkansaajasta ei tullut sen pankin asiakasta. Koska olen opiskelija, minulla ei voi olla milloinkaan tarvetta maksaa kortilla 300 euroa viikon sisällä. Esimerkiksi ostaa lentolippuja... muuttaa... mitä nyt keksittekin.

*Kyse oli siis luotottomasta Visa-debit kortista. En mää luottoa sentään opintotuilla yritä.
**"Kotiuttaa", Domicilier un salaire. Eli määrätä palkka tulemaan tietylle tilille, jolloin pankki on varma siitä, että tilille tippuu säännöllisesti rahaa.

12 kommenttia:

  1. Heeehehhe...jos haluat tietää miten Ranskassa toimittiin vuonna 1962 niin tule käymään algerialaisessa pankissa.

    VastaaPoista
  2. Voi taivas :D Ei käy katteeks (sopii tähän pankkiteemaan tämä männävuosien mainoslausahdus ;)

    VastaaPoista
  3. Yhdyn Looraan - siis voi elämä! Tuo vie voiton kaikista!

    Mun lemppari täällä on se, kun halusin nostaa tililtäni rahaa vuokranmaksua varten. Meidän asuntola ei kelpuuta kuin käteis- tai luottokorttimaksuja. Mun luottokortti ei ainakaan kestä melkein 3000 euron kertahöyläystä ;) joten se oli pankkiin mars mars. Ovella kysyttiin, mitä haluat? Nostaa rahaa. Kuinka paljon? 1500 puntaa. "WE CANNOT GIVE YOU THAT KIND OF MONEY ON DEMAND!!!"

    Sain shekin, kolme päivää myöhemmin, maksettuani siitä shekistä 10 GBP. Pitkin hampain, molemmin puolin. On tää kans, Kanaalin molemmin puolin! :)

    VastaaPoista
  4. Joka maassa ilonsa näköjään, neiti Bennet. Luottokorttien nostorajat ja kortin saamisen kömpelyys olisivatkin aihe sinänsä, mutta joo.

    Sirokko,
    Mä arvelen joo, että täällä ollaan vielä kohtuullisen edistyneitä.:D
    Sun pitääkin kirjoittaa algerialaisesta pankista!

    VastaaPoista
  5. Ihanan tuttu ja kotoinen olo tämän postituksen luettuani... ;) Kun kerroin Suomessa tutulle pankkivirkailijalle, miten ranskalaisissa pankeissa toimitaan, hän oli kuolla nauruun. Alkaen siitä, että ovista ei pääse sisälle painamatta kahta eri nappia ja päättyen siihen, että osoitteenmuutosta varten pitää lähettää pankinjohtajalle kirje, joka siirretään pankissa oikealle osastolle ja lopulta parin kolmen viikon kuluttua tulee kotiin ilmoitus, jossa kerrotaan, että osoitteenmuutos on otettu huomioon. Shekkivihkoni esittely herätti hilpeyttä laajemminkin suomalaispankkini konttorissa. :D

    VastaaPoista
  6. Joo, Fifi, mä en olekaan kiinnittänyt sen suuremmin huomiota tohon kahden oven systeemiin, mutta mahtaa olla kätevä liikuntarajoitteisille...

    Ja mun osoitteenmuutokset on sentään hoitunu ihan pankkivirkailijan nenän alla, jonkinlainen todistus vain pitää olla siitä, että on ihan oikeasti muuttanut. :D

    VastaaPoista
  7. Meiltä muistaakseni velotettiin nelisen euroa ulkomaisesta pankkisiirrosta Banque Populairessa. Ja sitä varten piti ensin pyytää tapaaminen oman pankkivirkailijan kanssa. Eihän sitä nyt voi tiskillä noin vain hoitaa. Se olisi liian simppeliä.

    VastaaPoista
  8. En kanssa ymmarra miten muut maat ei voi pankkiasioissa(kin) ottaa mallia Suomesta. Taalla kanukkimaassa ihmiset varjelee tilinumeroaan kuin valtiosalaisuutta, eika ymmarra miten huolettomasta ma jaion sita Suomessa kaikille haluaville. Mutta taallakaan ei voi siirtaa ihmiselta ihmiselle rahaa paitsi jos ne on sun pankkilistassa, eli esim. vanhemmat antaa kaikki rahalahjat shekkeina...

    Niin ja toki vuokratkin maksetaan shekkeina, ja sitten vuokraisannat soittelee aina kuuna alussa etta ootte viissin taas unohtanut tuoda mulle shekin :)

    Mutta luottovisan tai minka vaan luottakortin taalla kylla saa heti kun alyaa pyytaa, koska kyllahan sita ihmisen nyt pitaa voida shoppailla vaikka tili oiskin miinuksella.

    VastaaPoista
  9. Louise,
    ai että ihan tapaaminen :D
    Mahtoi olla tarpeelista ajankäyttöä molemmin puolin...

    Saria,
    Täällä kyllä tilitietojaan voi jaella, ja monessa paikassa niitä kysytäänkin (koska kaikki menee suoraveloituksella). Mutte ne shekit, ne shekit. Nykyään maksan vuokrani tilisiirtona, mutta on shekkiaikakin koettu... ja sitten ei taas tiedä milloin se tililtä veloitetaan, että saa olla varuillaan koko ajan.

    VastaaPoista
  10. EU-maksumaarayksen tayttaminen pankin tiskilla lounasaikaan (ja siita nenan kautta maksaminen) on kylla yksi asia, jota en lainkaan kaipaa UK:sta. Pois muuttaessamme pankki tosin lupasi, etta "erityistilanteemme vuoksi" voimme siirtaa loput rahat suomalaiselle tilille edistyksellisesti puhelimitse. Saa nahda, toteutuuko lupaus vai pitaako lentaa Bromleyyn tayttamaan siirtokuponki...

    VastaaPoista
  11. Heh "Edistyksellisesti puhelimitse" :D
    Täällä harrastetaan tuota puhelinasiointakin joo. Itsellä olisi vähän turvaton olo, jos pitäisi luetella jotain tilinumeroita puhelimitse. Mistä ne tietävät etta minä olen minä?

    Ja sitten ranskalaiset valittavat, kun "sen nettipankin käyttö on niiiiin turvatonta".

    VastaaPoista