Kuulen ääniä

Näköjään laiskakin ihminen osaa käyttää hyväkseen auringonpaistetta, ja rullaluistella kanaalin laitaa pitkin hylätylle nurmikonpalalle ottamaan aurinkoa ja olemaan ahkera opiskelija. Tai siis, L. oli ahkera opiskelija, minä kulutin aikaani sivistäen itseäni vähän asian vierestä, ja lueskelin helppotajuista kielitieteellistä opusta*.

Kyseisessä niteessä oli yksi selitys edellisessä viestissäni ihmettelemilleni asioille, ja toisaalta myös eräälle ilmiölle jota minä olen omalla kohdallani jo pitkän aikaa kummastellut: puolikuuroudelle.

Minullahan on ranskaksi varsin valikoiva kuulo. En ymmärrä jos joku puhuu selkäni takana, en ymmärrä jos televisio on vähänkään liian hiljaisella... en ymmärrä varsinkaan kanttiinissa, jossa kolme henkeä puhuu toistensa suuhun ja ympärillä on runsaanlaisesti muutakin meteliä. Minulle pitää puhua sel-ke-äs-ti ja etenkin päin naamaa. Ihan kuten huonokuuloisemmille ihmisille.

Lukemassani kirjassa heitettiin kuitenkin ilmaan seuraavanlainen teoria (puhuttaessa siitä, miksi tiettyjä kansoja pidetään kielellisesti fiksumpina kuin toisia):
"Eräs toinenkin selitys on kuitenkin mahdollinen. Maailmassa puhutut kielet käyttävät erilaisia akustisia taajuuksia. Noin kahden ja neljän ikävuoden välillä tapahtuvan ääntämyksellisen ehdollistumisen lisäksi on olemassa auditiivinen ehdollistuminen äidinkielelle. Niin ollen, ranskankieltä puhuvan on, sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikea kuulla kieliä, jotka käyttävät korkeampia tai matalampia äännetaajuuksia. Siten esimerkiksi venäjää äidinkielenään puhuvat ovat tottuneet kuulemaan huomattavasti ranskalaisia enemmän eri äännetaajuuksia, ja nämä taajuudet sisältävät suuren määrän eri kieliä."

Noh, onpahan mukava tietää, etten minä sittenkään kuuroutumassa tai muuten vain vähän yksinkertainen.

Kirjassa puhuttiin toki myös kielien ja murteiden eroista, ja sivuttiin elsassin kieltä. Tai siis murretta. Eiku. Minua on täällä aina huvittanut, kun paikalliset käyttävät alsacien:ista ilmaisua dialecte, murre. ("Puhutko murretta?" "En kovinkaan hyvin." Ole siinä sitten varma mistä murteesta on kyse...)
Murrehan se toki on, mutta elsassilla ei ole murteena mitään tekemistä ranskan kanssa. Ellei satunnaista sanastoa lueta mukaan... eipä suomenruotsiakaan taideta suomen murteeksi laskea ;-)

Alsacien on suunnilleen yhtä lähellä normisaksaa (tai yhtä kaukana siitä), kuin esim. schweitsinschaksa. Silti tuntuu välillä, että ranskalaisten ajattelutapa on ennemminkin muotoa "Ne puhuu jotain tosi outoa paikalliskieltä", kuin "Ne puhuu saksan murretta".
Aina ei voi ymmärtää. Toisiaan ja samassa maassa.

Vaikka kyllähän sitä välillä tuntuu, ettei meitä savolaisiakaan aina ihan ymmärretä.

Loppuun vielä esimerkki keskimääräisestä paikallisesta kylännimestä. Monsieur Clooney etsii tietään Oberschaeffolsheimiin... Tosin en minä tiedä onko se pahempi kuin esim. Niedermorschwihr tai Schwindratzheim.



* Marina Yaguello; Catalogue des idées reçues sur la langue, Editions du Seuil.