lauantaina, toukokuuta 10, 2008

Kuulen ääniä

Näköjään laiskakin ihminen osaa käyttää hyväkseen auringonpaistetta, ja rullaluistella kanaalin laitaa pitkin hylätylle nurmikonpalalle ottamaan aurinkoa ja olemaan ahkera opiskelija. Tai siis, L. oli ahkera opiskelija, minä kulutin aikaani sivistäen itseäni vähän asian vierestä, ja lueskelin helppotajuista kielitieteellistä opusta*.

Kyseisessä niteessä oli yksi selitys edellisessä viestissäni ihmettelemilleni asioille, ja toisaalta myös eräälle ilmiölle jota minä olen omalla kohdallani jo pitkän aikaa kummastellut: puolikuuroudelle.

Minullahan on ranskaksi varsin valikoiva kuulo. En ymmärrä jos joku puhuu selkäni takana, en ymmärrä jos televisio on vähänkään liian hiljaisella... en ymmärrä varsinkaan kanttiinissa, jossa kolme henkeä puhuu toistensa suuhun ja ympärillä on runsaanlaisesti muutakin meteliä. Minulle pitää puhua sel-ke-äs-ti ja etenkin päin naamaa. Ihan kuten huonokuuloisemmille ihmisille.

Lukemassani kirjassa heitettiin kuitenkin ilmaan seuraavanlainen teoria (puhuttaessa siitä, miksi tiettyjä kansoja pidetään kielellisesti fiksumpina kuin toisia):
"Eräs toinenkin selitys on kuitenkin mahdollinen. Maailmassa puhutut kielet käyttävät erilaisia akustisia taajuuksia. Noin kahden ja neljän ikävuoden välillä tapahtuvan ääntämyksellisen ehdollistumisen lisäksi on olemassa auditiivinen ehdollistuminen äidinkielelle. Niin ollen, ranskankieltä puhuvan on, sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikea kuulla kieliä, jotka käyttävät korkeampia tai matalampia äännetaajuuksia. Siten esimerkiksi venäjää äidinkielenään puhuvat ovat tottuneet kuulemaan huomattavasti ranskalaisia enemmän eri äännetaajuuksia, ja nämä taajuudet sisältävät suuren määrän eri kieliä."

Noh, onpahan mukava tietää, etten minä sittenkään kuuroutumassa tai muuten vain vähän yksinkertainen.

Kirjassa puhuttiin toki myös kielien ja murteiden eroista, ja sivuttiin elsassin kieltä. Tai siis murretta. Eiku. Minua on täällä aina huvittanut, kun paikalliset käyttävät alsacien:ista ilmaisua dialecte, murre. ("Puhutko murretta?" "En kovinkaan hyvin." Ole siinä sitten varma mistä murteesta on kyse...)
Murrehan se toki on, mutta elsassilla ei ole murteena mitään tekemistä ranskan kanssa. Ellei satunnaista sanastoa lueta mukaan... eipä suomenruotsiakaan taideta suomen murteeksi laskea ;-)

Alsacien on suunnilleen yhtä lähellä normisaksaa (tai yhtä kaukana siitä), kuin esim. schweitsinschaksa. Silti tuntuu välillä, että ranskalaisten ajattelutapa on ennemminkin muotoa "Ne puhuu jotain tosi outoa paikalliskieltä", kuin "Ne puhuu saksan murretta".
Aina ei voi ymmärtää. Toisiaan ja samassa maassa.

Vaikka kyllähän sitä välillä tuntuu, ettei meitä savolaisiakaan aina ihan ymmärretä.

Loppuun vielä esimerkki keskimääräisestä paikallisesta kylännimestä. Monsieur Clooney etsii tietään Oberschaeffolsheimiin... Tosin en minä tiedä onko se pahempi kuin esim. Niedermorschwihr tai Schwindratzheim.



* Marina Yaguello; Catalogue des idées reçues sur la langue, Editions du Seuil.

9 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista, tuo taajuus-juttu! Voisin kyllä kuvitella tuolle "kuuroudelle" muitakin selityksiä... mutta, minut on leimattu pilvissä leijuvaksi haaveilijaksi, koska en tosiaankaan kuule takasupinoita, tai ymmärrä jos joku muun puheen keskellä yhtäkkiä esim. tervehtii minua. Miekkonen joutuu aina puolustelemaan minua ilmoittamalla tervehtijälle että "ei se kuullut sua, sano uudestaan".

    VastaaPoista
  2. Nii-in, haaveilija ja muuten vain vähän outo :D

    VastaaPoista
  3. Olen miettinyt näitä taajuusasioita, vaikken ole osannut pukea ajatuksiani sanoiksi.

    Mulla on esimerkiksi niin, että kun olen ollut kauan poissa Suomesta, niin mun pitää oppia uudestaan kuulemaan suomea. Sanat vaan soljuvat ohi enkä saa kiinni, mistä sana alkaa ja mihin se päättyy. kaikki on vain blablablablabla.

    Huomaan tämän kotonakin, kun laitan lapsille jonkun suomalaisen DVD:n. On vaikea ymmärtää mitään.

    Olen sitten varmaankin vaihtanut taajuutta ja tarvitsen aikaa, ennen kuin saan aivoni viritettyä oikein?

    Joskus näistä juttelin jossain ulkomaalaisten palstalla ja mua pidettiin tietysti ihan tärähtäneenä! :-D :-D :-D

    Murteesta tuli mieleen, että täällä moni ei tiedä, mikä ero on murteella ja aksentilla. Siis ihan sanana.

    VastaaPoista
  4. taas huipputeksti.

    mulla on täällä ruotsissakin kuulemisvaikeuksia. tai siis en ymmärrä jos en todella kuule.keittiössä telkkaa katsoessani pistän aina ääntä kovemmalle, vaikka suomessa olen se joka valittaa jos ihmiset katsovat telkkaria liian kovalla.

    että menee voimia kun joutuu keskittymään kuulemiseenkin.

    VastaaPoista
  5. britit ovat siis ehkä sittenkin oikeassa. heidänhän sanotaan usein suhtautuvan ulkomaalaisiin niin, että jos ei se ymmärrä, puhu kovempaa.

    VastaaPoista
  6. Anne,
    Aika jännä, että äidinkieltäänkin lakkaa kuulemasta. En ole ajatellutkaan sitä noin päin, mutta toisaalta mä olen ollut vasta niin vähän aikaa poissa Suomesta.

    Aivojen viritys kestää...


    Emmi,
    Heh, tosiaan tuolta kannalta katsoen britit ovat oikeassa. Tai ennemminkin pitaisi sanoa "puhu kovempaa ja artikuloi selvemmin".
    Englannissa viela melkein tajusin, mutta voi sissus sitä Irlannin aksenttia ja sanojennielentää.

    VastaaPoista
  7. sekä parin britin että yhden irlantilaisen mielestä mulla on irskkuaksentti, heh.

    VastaaPoista
  8. Oon miettiny noita samoja asioita, ja myös todennu käytännössä. Kielitieteilijöitä oomme kaikki...

    VastaaPoista