torstaina, helmikuuta 28, 2008

Green day



Parvekepuutarha.
Kuten alemmasta kuvasta näette, meillä on ruokakaappi parvekkeella.
Kätevää talvella, kesällä ei varmaan toimi kovinkaan kylmänä säilytyspaikkana.
Kaappiin unohtunut sipulini oli ottanut nokkiinsa ja kasvattanut viisitoistasenttisen varren. Päätin sitten ryhtyä viherpeukaloksi* ja lykätä sipulin multaruukkuun. Ja parvekkeelle aurinkoon. Helmikuussa. Saahan tuon sisälle jos näyttää vielä kovin takatalvia tulevan.

Muutenkin on tässä ollut sellaisia kivoja alkutoukokuisia iltapäiviä.

Jos sipuli taas innostuu kasvamaan, saanpahan sipulinvartta salaattiini.

Minusta on pelottavasti tulossa aikuinen: Olen huomannut että salaatista voi pitää jopa silloin kun siinä on kaikenlaista sekaisin, ja että toisaalta salaattiin voi laittaa melkein mitä tahansa (hyvää) ja säilyy silti syötävänä. Tänään salaatissani oli salaatin lisäksi mm. tomaattia (hurjaa!), mozzarellaa, munakoisoa ja limea. (Laim laimentamassa soijakastikkeessa marinoituneen tofun makua. Soijakastike ja salaatti yhdessä ei kuitenkaan ole ihan SE juttu...)
Ehdoton lempparini on silti inkiväärinen katkarapusalaatti, jonka resepti löytyy Kotikokista. Ei sovi äyriäisallergikoille.

Ranskassa on melko ennenkuulumatonta syödä salaattia ilman vinaigrettea, viinietikkakastiketta.
Maku on vahva, joten muistan elävästi ensimmäiset kohtaamisemme. En viitsinyt kieltäytyäkään, joten nieleskelin kohteliaisuudesta karvaita salaatinlehtiä. Vinaigrette kuitenkin todisti oikeaksi sen mitä sanotaan: uusiin makuihin tuttuu vain kokeilemalla.

Mutta se siitä salaatista.
Olen viime aikoina kirjoittanut paljon ruoasta. Ei, ei tästä ole tarkoitus ruokablogia tehdä, syöminen nyt vain on vallan mukava harrastus. (Saako seuraavaksi kirjoittaa viinistä?)

- - -

Ja jottei postauksesta vain tulisi vahingossakaan mielenkiintoista, liu'un ruokablogista muotiblogin puolelle.
Ihastelkaa Päivän Asua, alias viimeistä hankintaani Ebaysta. Tunika Kanaalin toiselta puolen, vyö Ranskasta. Kokonaisuudelle hintaa tuli alle 15 euroa... postikuluineen.



* Elimäen perimmäinen tarkoitus -kirjan mukaan viherpeukalon vastakohta on "varisto". Kuvaa minua paremmin. Hengissä saan säilymään vain basilikan. Ehkä.

2 kommenttia:

  1. Sitä se ilmaston lämpeneminen teettää. Toukokuun säätä helmikuussa.

    Voiko Bloggerissa lukita tarvittaessa vain yhden viestin kuten livessä? Vai onko se kaikki tai ei mitään?

    VastaaPoista
  2. Jaa-a, musta näyttää siltä, että se on kaikki tai ei mitään. Eli periaatteessa viesti pitää poistaa, jos sen haluaa julkisessa blogissa piiloon muiden silmiltä.

    Jos joku tietää minua paremmin, oikaiskoon...

    VastaaPoista