Uudistusmielellä

Päivän asusteet. Keltainenhan on aina muodissa keväisin, eiksjee?

Tänään sataa.
Säästä on aina helppo puhua kun on aatio-pula. Motivaatio- ja inspiraatio-. Jälkimmäinen aiheuttaa taukoa blogin päivittämiseen. Tuntuu, ettei Ranskassa ole viimeisen parin viikon aikana ollut mitään ihmeteltävää. Paitsi se kevät. Motivaatiopula taas vaikuttaa työskentely- ja opiskelutehokkuuteen.

Haluan Uuteen-Seelantiin lammasfarmariksi!
Täällon ihan tylsää, ja televisiostakaan ei näy kuin kaksi ja puoli kanavaa. (Se tosin ei ole Ranskan vika, vaan metallihenkariantennini. On se silti kumma, että Artén pääpulju sijaitsee pesäpalloilijan kivenheiton päässä kämpältäni, enkä siltikään saa Artéa näkymään...) Jopa päivän DNA oli melkoinen pettymys. Noin viidestäkymmenestä sivusta oli 24 urheilua. Voitte kuvitella kuinka kiinnostunut olen Illkirchin ja Asca Wittersheimin välisen käsipallo-ottelun erätuloksista...

DNA nyt kuitenkin antoi sentään pienen idean.
Tylsyyttään voisi vaikka kirjoittaa uusimmista ranskalaisista reformeista.

Perinteitään kunnioittava patonginpurijamaa tykkää ainakin nykyään kovasti sanasta reformi. Kaikessa tuntuu olevan jotakin vikaa, joten asiat on reformoitava niin, ettei niihin tarvitse puuttua enää (ennen seuraavia vaaleja). Muutamien reformien loogisuus kuitenkin ihmetyttää välillä pientä ulkosuomalaista:

Perusopetusreformi. Ranska on melkoisen syvällä suossa peruskoulunsa kanssa. Vaikka Sorbonne kuuluneekin maailman parhaiden yliopistojen joukkoon, normaalikansan oppimistulokset ovat heikohkoja, mitataan niitä sitten mutu-mitalla tai vaikka Pisa-tutkimuksin. Uusimman perusopetusreformin tavoitteena on, että kaikki lapset osaisivat lukea ala-asteelta päästessään, eli 11-vuotiaina. Sissus, ihan liikahan siinä vaaditaan, kun koulunkäynti alkaa vasta kolmivuotiaana! Reformoisivat ensin kielensä kirjoitusasua sellaiseksi, että sitä voisi kirjoittaa suhteellisen oikeellisesti ilman korkeakouluopintoja. Fiksumpikin viisivuotias menee sekaisin kun yrittää selittää, että samalle äänteelle voi olla kolme-neljä eri kirjoitusasua...

Hevossirureformi. Ei, hevosista ei olla tekemässä viisijalkaisia, eikä niitä esitetä myöskään henkilöauton korvaajiksi lyhyllä matkoilla. Jälkimmäistä uudistusta tosin kannattaisin, hevonen lienee metaanintuotannostaan huolimatta autoa ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Ehei, sen sijaan vuoden alusta saakka kaikki hevoset, ponit, aasit ja muulit on pitänyt merkitä kaulaan sijoitettavalla mikrosirulla. Päätöksen idea ei ole vielä saavuttanut minun aivojani. Merkitäänkö eläimet varkauksien välttämiseksi? Karanneiden aasien toimittamiseksi takaisin omistajilleen? Ovatko karanneet/kadonneet hevoset todella olleet viime vuosina niin suuri ongelma Ranskassa, että mikrosiru on pitänyt määrätä pakolliseksi?
Noh, jos joku muuli eksyy parvekkeellemme ja nauttii aamupalakseen sipulinvarteni, tiedänpähän kuinka saada selville syylliseksi kutsutun huolimattoman omistajan nimi...

Kasvismainosreformi. Viime syksystä (?) saakka kaikilla ruokaa tahi muita syötäviä asioita mainostavilla instansseilla on ollut velvollisuus lisätä mainoksiinsa terveyttä edistävä teksti. "Syökää vähintään viisi vihannesta tai hedelmää päivässä." "Välttäkää syömästä liikaa rasvaa suolaa sokeria." Ja niin edespäin. Idea on oiva ja kaunis, mutta taas maalaisjärki kysyy miksi. Jos KellogsMars mega-jäätelötuutin mainoksessa lukee sana "vihannes", saako se minut laukkaamaan kauppaan ostamaan ylihinnoiteltuja tomaatteja? Reformoisivat ensin vihannestensa hinnat, mokomat.

Opintotukireformi. Ranskassa ei makseta opintotukea kaikille yliopistoon hyväksytyille. Ei suinkaan, vaan vanhempien pitää olla "vähätuloisia" (eli kahden töissäkäyvän ihmisen lapsi ei tukia saa), ja lisäksi käytössä on vielä hyvin mystinen pisteytysjärjestelmä: lisäpisteitä saa mm. opiskelevista sisaruksista, jne. Myöskään tuen summa ei ole kiinteä, vaan esim. pienin tukiluokka on se, jolla pääsee vain ja ainoastaan eroon yliopiston kirjoittautumismaksuista, mitään kuukausittaista rahasummaa ei siis makseta. Tulevalle kouluvuodelle summia nostetaan, tuntuvat 19 euroa kuussa. Siitä kostoksi pisteytysjäjestelmää muutetaan niin, että esimerkiksi vammaisten opiskelijoiden vamma ei riitä enää syyksi lisäpisteiden saamiseen. Liikunta/näkö/kuulovammaisten ihmisten elämä ja opiskelu on ilmeisesti päättäjien mielestä ollut aivan liian helppoa viime vuosina...

Nih, ja sitten pitäisi itsenäistyä ja valmistua tavoiteajoissa.
Ja taaskaan ei pieni ulkosuomalainen ihan ymmärrä.

---

Edit: Pienten eläinten matka-albumissa viimeinkin Strasbourg-kuva! Kuvanottoa seuraavien sekuntien aikana myrskytuuli huitaisi raukat alas kaiteelta.