Paljon melua...

Mitä saadaan kun laitetaan reilu puolentusinaa nuorta ranskalaista teatteri-ihmistä syömään illallista keskenään?
Hirveä meteli.

Joies de la colocation. Kimppa-asumisen iloja.

Minä en vain jaksa millään käsittää, että mikä hirveä tarve ranskalaisilla on pitää aina niin karmeaa meteliä... Siis, kyllähän joukossa äänentaso aina kohoaa, mutta kun nämä paikalliset alkavat kiljahtelemaan karjahtelemaan tai muuten vain huudahtelemaan. Kotibileissa on usein hengenlähtö lähellä (joko minulta tai syylliseltä), kun joku yhtäkkiä korvan juuressa päästää jonkin mystisen
IIIIIIHHHH, c'est si MIG-NON! -kiljahduksen. Arrêtez de gueuler, mrd...

Onneksi minulla on laadukkaita korvatulppia ja olin väsynyt eilisiltana. Muuten nukkumisen kanssa olisi voinut tulla ongelmia. Edes ne korvatulpat eivät peittäneet kaikkea.

Päivän parasta aikaa ovatkin asunnossa usein aamut. Ei sillä, että erityisesti rakastaisin sitä hetkeä, kun HerätysKelloradioni rupeaa syytämään jalkapallotuloksia. Mutta useina aamuina olen ensimmäinen joka herää, joten saan syödä aamiaiseni ihan yksin, rauhassa hiljaisessa keittiössä. Ei tarvetta olla sosiaalinen muiden kuin teekupin kanssa. Ainoat äänet jääkaapin hurina ja seinällä raksuttava kello.



Labrassa ei sitten juuri olekaan hiljaisuutta.
Ei uskoisi, kuinka kovaa meteliä pitäviä koneita tarvitaan muutamien verisolujen tutkimiseen. Puhumattakaan sitten oven kilkattavasta kellosta ja soivasta puhelimesta. Tai tulostimesta joka pyörii lähes taukoamatta pöytäni vieressä.
Näköjään siihenkin kuitenkin tottuu, tiettyä naksutusta ei kuule nykyään juuri ollenkaan. Valitettavasti....

Ranskassa pidettiin 13. maaliskuuta journée nationale d'audition, kansallinen kuulopäivä. Päivän kunniaksi julkaisivat raportin meluhaitoista työpaikoilla, ja sen mukaan puolet työntekijöistä kärsii melusta. Ei liene yllättävää, että suurimmaksi osaksi kärsijät olivat teollisuudessa työskenteleviä, mutta kolmasosa vastaajista mainitsi myös musiikin ja puhelimet.

Joies de la communication. Viestinnän iloja.

Melu aiheuttaa ensisijassa muutoksia käytöksessä: hermostuneisuutta, lyhytjänteisyyttä... ja sittemmin hermostuneisuutta, univaikeuksia, pääkipua. Teollisuudessa melu jo tiedostetaan, ja sen estämiseksi löytyy keinoja, korvatulppia ja kuulosuojaimia. Sen sijaan toimistotyöntekijöiden meluhaitat ovat lapsipuolen asemassa: ei ymmärretä, että myös puhe- ja puhelinmelu on melua.

Joten, hysssss siellä tietokoneen takana....