maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Kalliita kiellettyjä hedelmiä

On ihmisiä, jotka päätyvät Savosta Jyväskylän kautta Strasbourgiin.
On ihmisiä, jotka päätyvät Strasbourgista Päijänteen rannalle.
Jopa takaisin kotikulmille palatessa saattaa iskeä lievä "tämahän nyt menee ihan typerästi" -kulttuurishokki.

Eräs jyväskyläläistynyt strasbourgeois totesi *tässä* kirjoituksessaan, että Ranska on jäänyt kivikaudelle ainakin matkapuhelinliittymien suhteen, ja se antoi minulle idean kirjoittaa köyhän opiskelijan päivittäistä elämää suuresti hankaloittavasta asiasta, eli rahasta. Tai oikeammin hinnoista.
Silmäys siihen, mitä elämä maksaa patonkia purien:

- Ne puhelinliittymät, ne puhelinliittymät. Minä olen vaihtanut liittymääni jo kolmesti näiden parin vuoden aikana, aina halvempaa etsien. Nykyinen Virgin mobilen liittymä ( puljun mainoksen voipi nähdä *täällä* ) maksaa kiinteästi 22 euroa kuukaudessa. Siihen kuuluu 75 minuuttia puheaikaa ja rajoittamattomat tekstiviestit maan rajojen sisällä. Puheajan ylittäminen ei juuri kannata: ylimenevä laskutetaan edullisella 0,35 euron minuuttitaksalla... Summa tuntuu melkoisen isolta minulle, jonka puhelinlaskut ylittivät Suomessa kaksikymppiä vain jos kävin ulkomailla.
Suomessa käydessäni saan aina hengenahdistusta dnasoneroiden mainosten edessä: "Miksi, oi miksi?"

- Asuminen. Vuokraviidakon ja etenkin ilmoitusten tulkitseminen on vallan mielenkiintoista puuhaa, ja vaatii ulkomaalaiselta vielä alkuperäisasukasta tarkempaa syynäystä. Vuokra-asunnon hinta koostuu kahdesta osasta: vuokra + charges. Sanan charges voi kääntää suomeksi esim. sanalla painolasti. Eli se summa, jonka joutuu asunnosta maksamaan kuluina vuokran lisäksi: isännöinti, roskat, lämmitys, tjsp. Pitää malttaa kysellä ja laskea mikä kaikki on painolastia asunnolla, summa voi helposti nousta satoihin euroihin vähän isommasta kämpästä. Ja tietenkin olla tarkkana ilmoitetaanko asunnon hinta ilmoituksessa charges comprises (CC) vai hors charges (HC)...

- Auttakaa minua ymmärtämään logiikka seuraavassa: Afrikassa tuotetaan hedelmiä. Espanjassa tuotetaan hedelmiä. Saksassa tuotetaan vihanneksia. Ranskassa tuotetaan hedelmiä ja vihanneksia. Afrikka, Espanja ja Saksa ovat maantieteellisesti lähempänä Ranskaa kuin Suomea. Silti kaiken keltapunavihertävän ja c-vitamiinia sisältävän hinta on täällä ihan karmea. Juuri mitään ei saa alle kahden euron kilo. Paitsi ehkä omenoita mutta olen allerginen, joten ei lasketa... Perunakilo maksaa keskimäärin 1,50 €. Banaanit kahden euron huitteissa. Sitrushedelmät noin 2,50. Tomaattien hinnoista ei sitten puhutakaan.
Suurin vääryys on kuitenkin kalliiden perunoiden laatu: mikä ihmeen hinku näillä on myydä vain ja ainoastaan pestyä perunaa? Johan sen jo lapsikin tietää ettei sellainen säily, ja jos minä maksan perunoistani 1,50 kilolta, haluan niiden olevan kunnossa vielä viikon päästäkin! Apus multaa mulle.

- Mutta myönnettäköön, etteivät puhelinliikkeet ole ainuita, joissa saan hengenahdistusta Suomenreissulla. Niin käy myös Alkossa. Yhden kelvollisen viinipullon hinnalla ostaisin täällä kolme. Alkoholin veronalennusta vastaan kampanjoivien lempislogan on "jos Suomessa alennetaan viinan/viinin/[insert sopiva alkomaholi] hintaa, kohta kaikki makaavat ojan pohjalla!"
Yrhmh.
Suomalaisten ja ranskalaisten mielenlaadussa täytyy olla jotain pohjimmaisia eroja, muutenhan tämä kansa olisi jo kuollut sukupuuttoon maksakirroosin takia. Ja kuvitelkaa, olutta saa ostaa jo 16-vuotiaana! Mutta minkäs sille pieni ja mitätön ulkomaanelävä mahtaa, jos kotosuomen verojensäätäjät eivät ole Raamattuaan lukeneet. Johan siinä opuksessa kerrotaan miten houkutteleva on kielletty hedelmä...

Jaah, kirjoitin sitten kaikesta muustakin kuin hinnoista, mutta menköön tällä kertaa. Lohdutukseksi toinen Voutch. Sori, olen ihan ihastunut:



- Mutta, sehän on ihan yksinkertaista: viime vuonna se oli 2 säkkiä vehnää.
Tänä vuonna, uusimman Kuninkaallisen veronalennuksen jälkeen, se on 5 säkkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti