Lunta ja saksaa

Vai että talouskriisi.
Toisinaan sitä on ihan tyytyväinen, ettei ole suurta omaisuutta tahi pörssisijoituksia.

Työnhaun kannalta tilanne onkin sitten hankalampi. Tarjolla olevien työpaikkojen määrä on ihan selvästi vähentynyt viimeisten parin kuukauden aikana. Ja kun McDo ei oikein kiinnostaisi.
(EDIT: Pariisin seudulla asuville työnetsijöille olisi sen sijaan vinkki: Le Groupe H2A recrute un collaborateur qui travaillera pour le compte de Microsoft, dans le Data Operating Center international de Microsoft France. Ce nouveau collaborateur doit maîtriser la langue Danoise ou Finnoise (langue maternelle si possible) et rejoindra une équipe de 7 personnes qui viennent de Russie et d’Amérique du Sud. Le poste est basé en région parisienne au sein des locaux de Microsoft France.
En löytänyt ilmoitusta sivuilta, mutta kannattanee lähettää s-postia.)

Mutta tarkoitus ei ollut alkaa kitisemään työnhausta. Asioilla kun on taipumuksena järjestyä.

Sen sijaan voisin pitää pienen meteorologisen katselmuksen.
Euroopassa on lumimyrskynnyt.

Kävin Sannan ja Ollin tykönä Strasbourgissa, ja lauantaiaamuna herätessä maisema oli jokseenkin valkoinen.

"Sissus."
"Jahas, vai tämän takia kadun kakarat häritsivät untani kiljahtelemalla."

Strasbourg oli valkoisuutta lukuunottamatta suunnilleen entisensä. Mitä nyt yksi uusi kulutustaivas oli kohonnut kanaalin varteen. Ilmeisesti melkein rajalla asuvilla ei ole tähän mennessä ollut tarpeeksi tilaisuuksia rahojensa kuluttamiseen oman maan puolella. Onhan se vähän vaikeaa kilpailla Saksan kanssa, niin. Mekin olimme luopioita ja kävimme taas kerran DM:ssa. Tuli sitten samalla testattua myös saksan kielen taidot. Putiikin kanta-asiakaskortti kun pitää aktivoida automaattihärpäkkeessä, ja ainoana valittavana kielenä oli saksa. Meni osin vähän arvaamalla.
"Mistäs nyt painetaan?"
"Tarkoittaakohan tuo etu- vai sukunimeä? ...tai liekö sillä mitään väliä."
Joka tapauksessa, tässä on vähitellen muuntautunut kielitaidottomaksi saksaekspertiksi: osaan ainakin tulkita kosmetiikka- ja säilykepurkkien kylkiä ja yksikielisiä kanta-asiakasautomaatteja. Lisäksi osaan sanoa Elsässerdeutsch- painotuksella "ja nai!" ja "geht’s?". (Erityisen ylpeä olen kyvystäni lausua "Schwowebredele". Sana on varsin hyödyllinen tähän aikaan vuodesta.)

Noin muuten viikonloppu meni maistellessa jouluoluita ja ollessa tyytyväinen siitä, etteivät joulumarkkinat ole vielä alkaneet. Siinä jää pieni bloggari toiseksi saksalaisille turisteille. Ystävällinen vinkki kaikille Keski-Eurooppalaista joulumatkailua suositteleville: älkää missään tapauksessa pistäkö nenäänne Strasbourgiin joulukuisina lauantaipäivinä... tai ottakaa ainakin paniikkikohtauslääkkeet mukaan.