sunnuntaina, kesäkuuta 15, 2008

...ja vielä luomuakin


Ylävasemmalta alkaen:
1) Yleiseurooppalainen luomumerkki
2) Ranskan virallinen Agriculture biologique -merkki
3) Suomen virallinen luomumerkki
4) Luomu-liiton leppäkerttumerkki
5) Biodynaamisen maatalouden Demeter -merkki
6) Ruotsin virallinen Krav -luomumerkki
7) Saksan virallinen luomumerkki

Jatketaan nyt sitten kun kerran sertifiointiasiaan päästiin. Ohesa muutamia, ja vain muutamia, Euroopassa käytettyjä luomumerkkejä, niitä joita useimmin Suomessa tai Ranskassa näkee. Jossakin EU-maassa valvottu ja hyväksytty luomutuote voidaan myydä luomutuotteena myös muissa EU-maissa, mutta silti eri merkkien vaatimukset saattavat hieman vaihdella.

Onko joku siis luomumpi kuin toinen, ja mitä sitä oikein uskaltaa ostaa?

1) EU:n tähkämerkki voidaan myöntää EU-maista peräisin oleville elintarvikkeille. 95% tuotteen aineksista tulee olla luonnonmukaisesti tuotettuja. Tämä merkki noudattaa EU:n luomuasetuksen määräyksiä. Kannattaa kuitenkin huomata, että tähkämerkki on sallivampi esim. tuholaismyrkkyjen ja muuntogeenien suhteen kuin monet kansalliset merkit. GM-ainesosia sallitaan 0,9%, kun monien maiden merkit eivät salli niitä käytännössä ollenkaan.

2) Agriculture biologique. Yksityisten, hommaan akkreditoitujen organismien myöntämä merkki, joka on Ranskassa se virallinen luomumerkki. 95% aineksista pitää olla peräisin luomutuotannosta, ja esim. eläimet on ruokittu vähintään 90%:sesti luomulla.

3) Suomen virallinen luomumerkki on aurinkomerkki. Tässäkin 95% aineksista pitää tulla luomutuotannosta, ja merkki voidaan myöntää niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin elintarvikkeille. Suomessa valvontaorganisaatio on maa- ja metsätalousministeriö.

4) Suomen luomu-liiton (mmmikä yhdysviiva?) leppäkerttumerkki noudattaa omia "leppäkerttuehtojaan", jotka ovat osin tiukemmat kuin virallisen luomumerkin. Tuotteen kotimaisuusasteen tulee olla 100 % (alkutuotteissa) tai 75 % (jalosteissa).

5) Demeter-merkki on kansainvälinen biodynaamisten tuotteiden laatumerkki. Kussakin maassa merkin käyttöä valvoo maan kansallinen Demeter-organisaatio. Tuotteen aineksista 90% tulee olla biodynaamisesti viljeltyjä.

6) Ruotsalainen Krav-merkki voidaan myöntää elintarvikkeiden lisäksi myös esim. ravintoloille, kaupoille tai tekstiileille. Tuotantoehdot eroavat eurooppalaisista ehdoista lähinnä kotieläintuotteiden osalta.

7) Saksan virallista luomumerkkiä (Bio-Siegel) näkee paljon etenkin täällä melkein rajalla, jossa sekä kaupungin luomukaupoissa, että sitten tietenkin rajan toisella puolella myydään paljon kuusikulmiolla varustettuja tuotteita. Bio-Siegelin vaatimukset perustuvat isolta osin EU:n luomuvaatimuksiin.

Taitaa tämä merkkeihin ja sertifikaatteihin huomion kiinnittäminen muodostua vähitellen ihan ammattitaudiksi...

Niin, ja miksi luomua kannattaisi harkita (kilkkaamalla suuremmaksi):



[lähteet: luomu.fi, Bio-Siegel, AgricultureBio.org]

3 kommenttia:

  1. onks toi ruotsalainen krav-merkki samanlainen kuin suomalainen luomumerkki, kun täällä myydään esim samoja go green -papuja kraveina jotka suomessa ei oo luomua. (ja vähän kaikki on kravia muutenkin) Saattaa tosin johtua siitä että jos on kysyntää on tarjontaa.

    VastaaPoista
  2. jos se on Ruotsissa luomuksi hyväksytty, niin pitäisi mennä Suomessakin luomuna... Mikäli oikein pykäliä tulkitsin :)

    VastaaPoista
  3. no näin mäkin olen ymmärtänyt. kyse on siis vain kysynnän ja tarjonnan -laista

    VastaaPoista