Ranskassa muuttamisen byrokratiasta, osa 1

Saako vielä avautua muuttamisesta Ranskasta? Saako?
Jeps, teen sen piakkoin, ensin kommentoin lievää pettymystäni: se liesi ei ollutkaan vaaleanvihreä. Minulla oli hahmotushärö, joka muutti valkoisen, vaaleanvihreässä keittiössä olevan lieden värin.

Muuten asunto on suunnilleen kuten muistinkin. Pieni mutta rempattu, varsin valoisa.. ja, kröhöm, en taida enää asua hienostokaupunginosassa. Keittiön ikkunasta näkyy muuri jonka päällä kasvaa puu ja katu on juuri ja juuri niin leveä, että kun varteen on pysäköity ihmisen parhaita ystäviä (ei niitä karvaisia), ohi mahtuu henkilöautolla.

Niin mutta, päivän "innostuksen" aihe on tänään EDF-GDF.
Hauska kirjainyhdistelmä tulee nimestä Electricité de France - Gaz de France. Eli se pulju, joka suurimpana tarjoaa sähkö- ja kaasupalveluja immeisille. En jaksanut ainakaan vielä lähteä etsimään sen kauempaa, sillä ajattelin, että periaatteessa sopimuksen muuttamisen minun nimiini entiseltä vuokralaiselta pitäisi hoitua puhelinsoitolla.

Niin, periaatteessa.

Homma lähti menemään mutkille siinä vaiheessa, kun la Propriétaire totesi eilen, että "Niin, entinen vuokralainen on tosiaan jo irtisanonut sen kaasusopimuksensa. Teidän pitää tehdä uusi ennen 11. päivää, tai kaasun tulo katkeaa." (Siis lämmin vesi ja hellan toiminta.)

Oookei, mitäpä sitä mainitsemaan asiasta aiemmin. Minäpä kuitenkin reippaana tyttönä valmistaudun kaikin mahdollisin paperein ja jonotushermoin soittamaan tänään ruokatunnilla. Pääsen läpi alle kahdessa minuutissa, kaikki sujuu kuin unelma, toisessa päässä oleva mies artikuloi selvemmin kuin ala-asteen opettaja.

Ja sitten, naps.

"Olisikos teillä mahdollisuutta tulla käymään tänään tai huomenna Nancyn EDF:n toimistolla allekirjoittamassa nämä paperit? Kun jos minä lähetän nämä postissa, ne eivät ole takaisin ennen 11. päivää, ja sitten se kaasu katkotaan. Sitten teidän pitää sopia tapaaminen kaasun uudelleenaktivoimiseksi."

"Noh tuota ei ole, monsieur, en ole Nancyssa."

"Minä sitten laitan nämä postissa, ja paperit palautettuanne sovitte tapaamisen kaasun avaamiseksi."

Öäh? Yhden hemmetin kaasuhanan aktivoimiseksi pitää henkilökohtaisesti saapastella jonkun henkilön X eteen, jotta hän voi sopia napin painamisesta. Ja firma ei edes vaihdu. Mitään oleellista ei muutu. Mutta silti pitäisi itse ja ihan omakohtaisesti ehtiä käymään toimistolla ihmettelemässä uudelleenaktivointipaperia. Hankalia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Hieman myöhemmin yksi työkaveri vinkkaisi, että voisin pyytää öödeeäffää faksaamaan sopimuksen tänne labraan, ja niin teinkin. Eli jonotin taas ja muuta kivaa. Nyt paperit ovat allekirjoitettuina valmiina lähtöön. Ratkaistakoon vielä viimeinen ongelma: ketä naapuria uskaltaisi pyytää avaamaan oven, kun kaasusähkömittarinlukija torstaiaamuna ilmaantuu työvelvoitteidensa myötä? (joo, torstaiaamuna, klo 8 ja 11 välillä. Ei mihinkään muuhun aikaan, ei minään muuna päivänä, pas possible, ja ei me voida sanoa tarkkaa aikaa.)


"Ranskassa muuttamisen byrokratiasta, osa 2" ilmestyy ruuduillenne todennäköisesti siinä vaiheessa, kun kokeilemme avata nettiliittymää asuntoon jossa ei ole aktiivista puhelinlinjaa. Tiedättepähän miksi blogi saattaa olla koomassa muutaman päivän viikon.


[kuva: Brad&Sabrina, Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä.]